Muinaisen Egyptin tutkimuksessa on aika yhdistää eri tieteenaloja
Elämme jännittäviä aikoja muinaisen Egyptin kannalta. Vuonna 1822 Champollion ratkoi hieroglyfien arvoituksen, sata vuotta myöhemmin v. 1922 Howard Carter löysi lähes koskemattoman Tutankhamonin haudan aarteet.
1990 -luvulta lähtien on tehty mielenkiintoisia ja uudenlaisia tutkimuksia Egyptiin liittyen. Egyptologien seuraksi ovat tulleet mm. geologit ja insinöörit. Rakennusinsinööri Christopher Dunn on selvittänyt muinaisen Egyptin teknologisen kehityksen tasoa.
Geolologi Robert Schoch ja John Anthony West ovat ajoittaneet Gizan sfinksin tuhansia vuosia nykykäsitystä varhaisempaan aikaan.
Kirjailija Graham Hancock on tuonut esiin muinaisten sivilisaatioiden korkeaa tiedollista osaamista.
Oma lukunsa on egyptiläisen Hakim Awyan:in keräämä suullinen perimätieto liittyen muinaisen Egyptin viisauteen.
Olivatko muinaiset egyptiläiset teknologiassa tuhansia vuosia aikaansa edellä?
Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että egyptiläinen kulttuuri on paljon vanhempaa ja edistyksellisempää kuin on yleisesti ajateltu. Asioita on mahdollista tarkastella uudelta pohjalta.
Kheopsin pyramidin rakentaminen yhtä tarkkaan olisi nykyään äärimmäisen vaikea tehtävä.
Egyptologit kertovat, että muinaisen Egyptin työkalupakissa oli ainoastaan yksinkertaisia käsityökaluja.
Miten on siis mahdollista, että monissa ikivanhoissa esineissä on jälkiä koneellisesta työstämisestä (esim. Kheopsin ja Khefrenin pyramidien arkut)? Osalla Ramses II:sen patsaista on lähes täysin symmetriset kasvonpiirteet. Patsaat on valmistettu tarkkuudella, jota ei voi saavuttaa työstämällä kiveä käsin. Miten Serapeumin luolassa olevat 50-100 tonnin painoiset arkut on saatu paikoilleen, kun luolastossa ei ollut tilaa riittävän suurelle työporukalle siirtelemään niitä?
On mahdollista, että osa muinaisen Egyptin esineistä on valmistettu samantasoisella tai jopa korkeammalla teknologialla kuin mitä meillä on nykyään käytössä.
Ihmiskunnan syklinen kehityskulku?
On vaikea sanoa miksi käytetyistä koneista ja laitteista ei ole jäänyt mitään jäljelle. Yksi mahdollinen selitys on, että ennen dynastista Egyptiä oli olemassa jokin korkealle kehittynyt sivilisaatio, jonka toimesta esineitä valmistettiin. Myöhemmin egyptiläiset olisivat ottaneet näitä uudelleen käyttöön. Muinaisen Egyptin omien historioitsijoiden mukaan heidän kulttuuri oli tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhempi kuin mitä nykyään ajatellaan. Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että Egyptissä oli korkealle kehittynyt sivilisaatio jo ennen jääkauden päättymistä, niin miten suurta tuhoa luonnonmullistukset olisivat aiheuttaneet?
Egyptin suuria pyramideja katsellessamme voimme kysyä heijastelevatko pyramidit sivilisaation kehittymisen alkua vain 500 vuotta kivikauden päättymisen jälkeen?
Tai onko ennemminkin niin, että tuhansia vuosia jatkunut kehitys johti pyramidien rakentamiseen ja pyramidit olivat sivilisaation huipentuma? Perivätkö egyptiläiset esi-isiltään tiedon, jonka avulla pyramidit rakennettiin?
Kuka minä olen?
Olen ammatiltani jooganopettaja ja muusikko. Kiinnostukseni muinaisen Egyptin kulttuuria kohtaan heräsi sattumalta, kun valitsimme ystäväni kanssa matkakohteeksi Luxorin 1990-luvun alussa. Äkkilähdöstä tulikin ikimuistoinen reissu. Viikon aikalla kuljimme taksilla noin 1500 kilometriä (Luxorista Kairoon ja Assuaniin). Olen siitä lähtien seurannut Egyptiin littyviä tutkimuksia suurella mielenkiinnolla ja käynyt Egyptissä monta kertaa. Pyramidit ovat askarruttaneet mieltäni kaikkein eniten. Järjestin joogamatkan El Gounaan ja Luxoriin Finnmatkojen kanssa vuonna 2015.
Tekstit ja etusivun kuvat (c) Lasse Aitokari 2017
lasse.aitokari (at) himalaja.fi
Puh. 0400-863 994