Sfinksi sijoittuu muinaisen Egyptin korkeakulttuurin varhaisimpaan aikakauteen. Gizan pyramidien vierellä sijaitseva sfinksi on Egyptin (mysteerien) symboli. Se on maailman suurin ja vanhin yhdestä kivestä veistetty patsas. Sfinksin rakennuttajana pidetään faarao Khefreniä, joka eli 2500 -luvulla eaa. Sfinksi säilyi yleisesti käytettynä symbolina Egyptissä vielä noin 2500 vuotta.
Vanhan valtakunnan ajalta ei ole löydetty lainkaan tekstejä mitkä viittaisivat sfinksin tai sfinksitemppelin olemassaoloon. Uuden valtakunnan ajalta sfinksin edestä löytyy Tuthmosis IV:n (18. dynastia) rakennuttama ulkoilmakappeli, jossa sijaitsee tunnettu steela (”Dream stela”, vuodelta 1401 eaa). 15 tonnia painavassa graniittilaatassa on ilmeisesti mainittu faarao Khafren nimi. Steelasta löytyi kirjaimet ”Khaf”. Tekstissä ei kuitenkaan kerrota, että Khfefren olisi rakennuttanut sfinksin. Khefren liitetään sfinksiin myös siitä syystä, että Khefrenin laaksotemppeli sijaitsee lähellä sfinksiä ja sfinksitemppeliä.
On olemassa toinenkin mielenkiintoinen kivilaatta myöhäisemmältä ajalta (26. dynastia) nimeltään ”Inventory steela”. Auguste Mariette löysi sen Gizasta 1800-luvun puolivälissä. Siinä kerrotaan miten Kheops, Khefrenin edeltäjä rakennutti temppelin/pyramidin lähelle sfinksiä ja restauroi sfinksin. Laatan mukaan sfinksi oli siis ollut olemassa jo ennen Kheopsin aikaa. Egyptologit kiistävät tiedon vedoten mm. siihen, että steela on tehty lähes 2000 vuotta sfinksin rakentamisen jälkeen (sen sisältämä tieto ei ole luotettavaa). Steelan sisältämä kirjoitus saattaa olla kopio vanhemmasta tekstistä.
Sfinksin kunnostustyöt
Sfinksiä on kunnostettu moneen otteeseen sen pitkän historian aikana. Eri korjausvaiheilla on oma tunnistettava tyylinsä. Kahdella tunnetulla egyptologilla on erilainen näkemys siitä milloin ensimmäiset korjaustyöt tehtiin. Zahi Hawass kertoo, että sfinksiä restauroitiin jo vanhan valtakunnan aikana. Koska sfinksi ei voinut kulua niin paljon niin nopeasti (kiveä olisi pitänyt kulua yli puolen metrin paksuudelta noin 300 vuodessa!), on hänen teoriansa, että sfinksiä ”paikattiin” jo sen tekovaiheessa heikon kivilaadun vuoksi (teoria ei kovin uskottava). Mark Lehnerin käsitys on, että vasta Tuthmosis IV suoritti ensimmäiset korjaustyöt (noin 1100 vuotta sfinksin rakennuttamisen jälkeen). Hän perustaa teoriansa siihen, että Tuthmosiksen unisteelaa ympäröivät kalkkikivet ja sfinksin tassujen sekä rinnan restaurointi muistuttavat tyylillisesti toisiaan. On mahdollista, että sfinksi on paljon dynastista Egyptiä vanhempi ja Khufu tai Khafre restauroi sfinksin.
Sfinksin eroosio
Schwaller de Lubicz oli tiettävästi ensimmäinen henkilö, joka päätteli sfinksin eroosion olevan veden aiheuttamaa. De Lubicz oli ranskalainen matemaatikko, joka kävi ensimmäisen kerran Egyptissä 1930 -luvulla. Hän tutki Luxorin temppeliä 12 vuotta ja mainitsi kirjassaan ohimennen sfinksin. John Anthony West perehtyi De Lubicin kirjoituksiin ja kutsui geologi Robert Schockin tutkimaan asiaa 1990 -luvun alussa. Syntyi Emmy -palkinnon voittanut ”The Mystery of the Sphinx” -dokumenttielokuva.
Sfinksi sijaitsee Saharan aavikon laidalla. Alue on ollut kuivaa viimeiset 5000 vuotta. Silti sfinksin vanhimman osan (ruumis) eroosio on sadeven aiheuttamaa pyöreän muotoista eroosiota (kun ei oteta huomioon myöhemmin korjattuja kohtia). Schockin konservatiivinen arvio veistoksen iästä ajoittui aluksi vuosiin 5000-9000 eaa. Nykyään hän pitää sfinksiä vielä vanhempana. Suuret luonnonmullistukset viimeisen jääkauden päättyessä 12 000 vuotta sitten saivat aikaan riittävät sateet. Schock ja West esittivät näkemyksiään geologien konferenssissa Yhdysvalloissa 1990 -luvulla. He saivat tiedeyhteisöltä laajalti tukea teorialleen eikä siitä löydetty virheitä. Jos verrataan sfinksin eroosiota 500 vuotta aikaisemmin rakennettujen 1. ja 2. dynastian savitiilihautojen päällyskivien eroosioon, niin hautojen pehmeämmät päällyskivet ovat kuluneet vähemmän. Lisäksi, kun verrataan sfinksiä muihin vanhan valtakunnan aikaisiin rakennelmiin, on niissä erityyppinen hiekan ja tuulen aikaansaama eroosio.
kuva: http://www.robertschoch.com
Mikäli sfinksin eroosio johtuisi niilin tulvavesistä, niin patsaan alaosan (pehmeämpi) kiviaines olisi kulunut enemmän ja yläosan (kovempi) kivikerros vähemmän. Mutta sfinksin ruumis on kulunut yläosastaan enemmän. Sfinksin seinustoilla näkyy pystysuuntaisia juopia, joita ainoastaan virtaava vesi synnyttää (kiven heikoimpiin kohtiin). Schockin teoriassa on huomioitu myös nykyajan lisääntyneet saasteet. Sama eroosio löytyy myös muinaisten korjaustöiden alta. Sfinksin ja sitä ympäröivän pihan seinämien eroosio on ”klassinen oppikirja -esimerkki” siitä mitä tapahtuu kalkkikiviseinustalle, kun sadevesi virtaa sitä pitkin tuhansien vuosien aikana.
Kun sfinksiä on kaiverrettu, sen ympäriltä on poistettu suuret määrät kiveä (näitä valtavia kivilohkareita on käytetty sfinksi- ja laaksotemppelien rakentamisessa). Lopuksi maan pinta on tasoitettu. Myös sfinksiä ympäröivä maa (kalkkikiveä) on kulunut ja pehmentynyt eroosion johdosta. Siitä miten syvälle maanpinnan alapuolella oleva pehmentynyt kivikerros yltää on voitu (kiven kovuuden lisäksi) päätellä miten pitkään eroosio on vaikuttanut maaperään. Sfinksin etuosassa ja sen ruumiin sivuilla maaperä on pehmentynyt noin 2-2,5 metrin syvyyteen asti ja sfinksin takaosassa pehmeämpi maakerros yltää noin 1,2-1,5 metrin syvyyteen. Tämä kertoo siitä, että sfinksin etuosa (etutassuista ruumiin keskiosaan asti) on melkein 2 kertaa (50-100%) niin vanha kuin takaosa. Vaikuttaa siltä, että nykyisen kaltaista sfinksiä ei ole rakennettu yhdessä vaiheessa, vaan kahden eri työvaiheen välillä on kulunut aikaa tuhansia vuosia.
Egyptologit eivät yleisesti ottaen hyväksy geologien uutta ajoitusta, koska ei tiedetä mitään niin vanhaa ja kehittynyttä sivilisaatiota, joka olisi voinut luoda sfinksin. Lisäksi sfinksissä on muinaisen Egyptin kulttuurille tunnusomaisia piirteitä.
Sfinksin pää (sen koko ja eroosio)
Sfinksin pää näyttää kovin pieneltä suhteessa ruumiin kokoon. Sfinksissä on leijonan ruumiin oikeat mittasuhteet. Sen alaosan mittasuhteet ovat samat kuin sfinksipatsaissa yleisesti ottaen, mutta pää on paljon pienempi. Ruumis on kaiverrettu suhdeluvulla 22:1 ja pää 30:1. Egyptiläiset kaiversivat patsaita yhtä suuressa koossa seuraavan kerran vasta uuden valtakunnan aikana (esim. Ramses II, Amenhotep III).
Egyptologi Mark Lehner arvelee, että ruumista on jouduttu pidentämään johtuen paikan geologiasta. Kivessä on voinut olla halkeamia siinä kohtaa mihin takaosan piti tulla, joten sfinksin ruumista ”venytettiin”.
Pää on paremmin säilynyt kuin ruumis. Vaikka tiedetäänkin, että pää on paljon kovempaa kalkkikiveä, on ero silti huomattavan suuri. On mahdollista, että sfinksin pää on aluksi ollut toisenlainen ja se on myöhemmin kaiverrettu uudelleen. Tiedetään, että sfinksin ruumis on ollut pitkiä aikoja haudattuna hiekkaan, kun taas pää on ollut näkyvissä (sfinksin ruumishan on kaiverrettu maanpinnan alapuolelle).
Sfinksi saattaa olla yli 10 000 vuotta vanha. Gizan alue alkoi muuttua hedelmällisestä savannista aavikoksi jääkauden päättymisen (noin 12 000 vuotta sitten) jälkeen. Ruumis on luultavasti ollut hiekan alla tuhansien vuosien ajan (minkä takia veden eroosion aiheuttamat muodotkin ovat säilyneet siinä). Yhtä kauan pää on ehkä ollut näkyvillä, jolloin se on kulunut ja pienentynyt. Ehkä tästä syystä pää on veistetty myöhemmin uudelleen?
Kuuluvatko sfinksin kasvot faarao Khefrenille?
Kun ”the mystery of the sphinx” -dokumenttielokuvaa tehtiin, mukaan kutsuttiin kasvojentunnistuksen huippuosaaja Frank Domingo New Yorkin polisilaitokselta. Domingo kuvasti ja mittasi huolellisesti sekä Khefrenin patsaan (Kairon museossa) että sfinksin kasvot. Vaikka sfinksin kasvot ovat säilyneet vain osittain, pystyi Frank luonnostelemaan monien tarkistuspisteiden avulla yksityiskohtaiset kasvojen piirteet.
Kun Khefrenin kasvojenpiirteitä verrataan sfinksiin, löytyy niistä selkeitä eroavaisuuksia, jotka maallikkokin pystyy huomaamaan.
Kuvat dokumenttielokuvasta ”Mystery of the Sphinx”
Edestä päin katsottuna nähdään jo selviä eroja. Sfinksin kasvot ovat enemmän suorakulmaisen muotoiset ja Khefrenin kasvot ovaalin muotoiset. Sfinksin silmät ja suu ovat suuremmat kuin Khefrenin patsaalla.
Sivulta päin tarkasteltaessa löytyy ratkaiseva ero. Leuka tulee sfinksin kasvoissa paljon enemmän eteenpäin kuin Khefrenillä. Sfinksin silmät ovat leuan alakärjestä mitattuna kaksi kertaa taaempana kuin Khefrenillä.
Jos faarao Khefren olisi sfinksin rakennuttaja, niin kasvojen piirteissä pitäisi olla yhtäläisyyksiä. Kasvoilla on kuitenkin selvästi erilaiset piirteet ja yksityiskohdat.
Frank Domingo teki johtopäätöksen. Verrattaessa Sfnksin kasvoja Khefreniin, voidaan päätellä, että kyseessä ei ole sama henkilö eivätkä henkilöt edusta edes samaa rotua. Frankin mukaan sfinksin kasvot näyttävät tyypillisiltä tummaihoisen afrikkalaisen kasvoilta! Afrikkalaiset asuttivat aluetta ennen faaraoiden aikaa. Kenties he veistivät sfinksin kasvot esittämään kuningatartaan tai kuningastaan.
Tuthmosis IV:n unisteela, maanalainen kammio ja johtopäätös
Tuthmosis IV:n steelassa suuri sfinksi on kuvattuna jalustan päälle. Egyptologien mukaan kyseessä on artistinen näkemys, jolla sfinksi saatiin samaan korkeuteen kuninkaan hartioiden ja pään kanssa. Kokonaan toinen teoria on se, jonka mukaan sfinksin ”jalusta” kuvaa todellisia sfinksin alla sijatsevia käytäviä ja kammioita (huom. sfinksin takaosan alta on jo löydetty onkaloita).
1990-luvulla löydettiin seismografilla sfinksin etutassujen välistä (vas. tassun alta) maanalainen kammio, joka on suorakaiteen muotoinen (n. 12 * 9 metriä) ja sijaitsee noin 5 metriä maanpinnan alapuolella. Kammion muoto on niin säännönmukainen, että se on todennäköisesti ihmisen tekemä.
Tässä yhteydessä voidaan mainita, että 1900-luvulla tunnettu näkijä Edgar Cayce kertoi transsitilassa, että sfinksin tassujen alta tulee löytymään kammio, jossa on säilynyt tietoa muinaista Egyptin kulttuuria inspiroineesta vielä vanhemmasta kulttuurista.
Voisiko sfinksi olla dynastista Egyptiä edeltäneen korkeakulttuurin muistomerkki? Useat todisteet viittaavat jonkin ikivanhan kehittyneen sivilisaation olemassaoloon. Ehkä sfinksi symboloi korkeampaa viisautta. Onko sfinksi tiedon vartija? Ihminen voi itse saavuttaa korkeamman tietoisuuden. Jos sfinksi symbolina heijastaa korkeamman tietoisuuden yhdistymistä luonnonvoimiin, jota leijonan ruumis edustaa. Kuvastaako sfinksi tilannetta, jossa ihminen on saanut niin sisäiset kuin ulkoiset luonnonvoimat tasapainoon ja omaan hallintaan (vrt. mielikuva valaistuneen joogin patsaasta). Sfinksi saattaa symboloida vihkimysmysteerejä, joista ns. henkinen kirjallisuus kertoo.
