Pyramid of Cheops
kuvassa Kheopsin pyramidi, jota päällysti sileä kalkkikivipinta: https://en.wikipedia.org

 

Pyramidit

Egyptissä on kymmenittäin pyramideja (27:llä yläosan rakenne, yht. 107), mutta jättikokoisia suurista kivilohkareista rakennetttuja pyramideja on vain muutama: Kheopsin, Khefrenin ja Mykerinoksen 3 pyramidia Gizassa, Sneferun (Kheopsin isä) rakennuttamat punainen pyramidi ja taitettu pyramidi Dashurissa sekä mielenkiintoiset Meidumin ”sortunut” pyramidi (Huni, Sneferu) ja Abu Roashin ”keskeneräinen” pyramidi (Djedefre).

Saqqarassa sijaitsevaa Zoserin porraspyramidia pidetään ensimmäisenä pyramidina. Se rakennettiin noin 2650 eaa (3. dynastia). Tämän jälkeen kaikki suurimmat pyramidit saatiin valmiiksi 4. dynastian aikana (noin 2575-2465 eaa). 5. dynastiasta lähtien pyramidit olivat paljon pienempiä. 5. dynastian pyramidit näyttävät nykyään enemmän kivikasoilta kuin pyramideilta. Pyramideja pystytettiin noin 1600eaa asti (17. dynastia). Tapa otettiin käyttöön vielä 25. dynastian aikana.

 

Egyptologien virallinen pyramidien historia

Faaraossa yhdistyi jumala ja ihminen. Hän oli tärkeässä välittäjäasemassa. Faaraosta oltiin riippuvaisia ja hän oli palvonnan kohteena. Tulojen keskittyminen hallinnolle antoi kuninkaille mahdollisuuden investoida varoja pyramideihin ja muihin kivisiin monumentaalirakennuksiin. Kuningasta palvottiin pyramidin muodossa. Pyramidit ovat Egyptin vanhimmat säilyneet palvontapaikat. Pyramidinrakentajat eivät olleet orjia, vaan aivan tavallisia egyptiläisiä.

Pyramidi edusti kahta uskonnollista näkökulmaa. Se symboloi alkukumpua, joka myytin mukaan nousi vedestä ja teki maailman perustamisen mahdolliseksi. Toiseksi pyramidin muoto heijasti näkyvän materian yhtymistä näkymättömään henkimaailmaan. Pyramidia ei siis pidetty pelkästään kuninkaan hautana.

Pyramideissa ei ollut kirjoituksia tai koristeluja (4. dynastia), mutta kuninkaan vallan heikentyessä seiniä alettiin peittää uskonnollisilla tekstellä, joiden tarkoitus oli auttaa faaraota hänen matkallaan tuonpuoleiseen (5. dynastia).

kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Egyptian_pyramids
Pyramid of ZoserZoserin (Djeser, 3. dynastia) 6-kerroksinen porraspyramidi Saqqarassa on Egyptin vanhin pyramidi. Arkkitehtinä toimi Imhotep (Ijemhetep). Pyramidi oli alun alkaen mastaba (suorakaiteen muotoinen hauta), jonka päälle rakennettiin lisää kerroksia. Rakennus ei ole pyramidi geometrisessä mielessä, koska sen pohja on suorakulmio eikä neliö. Pyramidi on koottu savitiilen kokoisiksi muokatuista kivistä. Pohjoissivulla on sisäänkäynti yli 30 metrin syvyydessä maan alla sijaitseviin käytäväsokkeloihin ja kammioihin, joissa oli kuninkaan ja hänen 11 perheenjäsenen haudat. Zoserin pyramidi on 60 metriä korkea ja sen pohja on 121m * 109m. Noin 2650 eaa.

Zoserin pyramidia pidettiin aiemmin maailman vanhimpana pyramidina (joka on säilynyt), kunnes 2000-luvun alussa saatiin sama ajoitus Perussa sijaitsevalle Caral:in pyramidikaupungille, 2600-luku eaa. http://www.philipcoppens.com/caral.html

Kuva: http://www.touregypt.net/
Pyramid of MeidumMeidumissa sijaitsee pyramidi, jonka rakensi 4. dynastian ensimmäinen kuningas, Sneferu. Työvaiheita oli 3. Pyramidin sisin osa oli seitsenkerroksinen porraspyramidi. Rakennelmaa laajennettiin ja siihen lisättin ylin kerros. Reiner Stadelmannin mukaan tämän jälkeen Sneferu rakennutti 2 suurta pyramidia Dashuriin ja hallintokautensa lopulla hän palasi Meidumiin viimeistelemään pyramidin. 8 porrasta täytettiin ja sivut saatiin kokonaan sileäpintaisiksi. Pohjan sivun pituus oli 144m, korkeus oli 92m, ajoitus n. 2600 eaa. Pyramidien kehityskaari: Hiekkakumpu-hautaa seurasi mastaba, mastabasta kehittyi porraspyramidi ja nyt pyramidin lopullinen muoto oli valmis.

Meidumissa käytävärakenne pyramidin sisällä sai muotonsa. Pyramidin pohjoissivun keskikohdan läheltä alkoi pitkä käytävä, joka vei hautakammioon. Pyramidiin johti ensimmäisen kerran myös satoja metrejä pitkä kulkukäytävä sen itäpuolelta. Tämä vakiintui käytännöksi.

Kuva: http://researchfrontiers.uark.edu/
Meidum chamber


Uutta oli hautakammion kattorakenne, joka kapeni ylöspäin.
Tämä tehtiin ilmeisesti kammion yläpuolella olevien kivimassojen synnyttämän paineen takia.

 

 

 

Aiemmin ajateltiin, että Sneferun edeltäjä kuningas Huni olisi aloittanut pyramidin rakentamisen. Nykyään ollaan kuitenkin sitä mieltä, että pyramidi on kokonaan Sneferun rakennuttama. Tähän viittaa se, että Meidumin muinainen nimi oli Djed Sneferu (”Sneferu endures”). Lisäksi Sneferun nimi (toisin kuin Hunin) löytyy pyramidialueelta.
On olemassa teoria, että Meidumissa sattui jokin rakentamiseen liittynyt katastrofi. Yleinen käsitys on kuitenkin, että pyramidia on käytetty kiven louhintaan (näin tapahtui vielä Petrienkin aikana 1800-luvulla) ja nykyinen torni on se mitä on jäänyt jäljelle. Laajamittaisissa kaivauksissa hiekkakasan alta on löydetty erilaisia jäännöksiä myöhemmältä ajalta, mutta ei mitään (köysiä, puuta ym.) mikä viittaisi 4. dynastiaan.

Kuva: http://www.touregypt.net/
Bent

Dashurissa sijaitsee Sneferun toinen, ”taitettu pyramidi”. Pyramidi on saanut nimensä siitä, että sen sivujen nousukulma muuttuu suunnilleen puolivälissä. Vaikka pyramidin pohjan sivu on 188 metriä, niin sen korkeus on vain 105 m. Toinen erityispiirre on, että pyramidiin johtaa 2 erillistä sisäänkäyntiä – toinen pohjoisen ja toinen lännen puolelta (yleensä on vain yksi sisäänkäynti pohjoisesta). Lopuksi rakennettiin käytävä, joka yhdisti 2 eri kammiota. Noin 2580 eaa.

 

Aiemmin pyramidin lopullinen muoto syntyi, kun porraspyramidin sivut täytettiin. Nyt ”harjoiteltiin” oikean pyramidin rakentamista.
Mark Lehnerin mukaan aluksi alettiin rakentaa pienempää pyramidia, jonka kaltevuus oli noin 60 astetta. Rakennelmaa laajennettiin ja kallistuskulmaksi valittiin vähän alle 55 astetta. Suunnilleen rakennustöiden puolivälissä rakennustekniikkaa ja kallistuskulmaa muutettiin (mahdollisesti tässä vaiheessa Sneferu päätti rakentaa vielä kolmannen suuren pyramidin). Yläosan kaltevuudeksi tuli vähän yli 43 astetta. Suuret rakenteelliset ongelmat johtuivat mm. epävakaasta aavikon pinnasta.

Kuva: http://www.ancientegyptonline.co.uk/
Red

Sneferu rakennutti Dashuriin kolmannen suuren pyramidinsa, punaisen pyramidin. Elegantin näköinen rakennus oli taitavasti suunniteltu ja hienosti toteutettu. Pyramidin kaltevuus oli sama kuin taitetun pyramidin yläosassa, vähän yli 43 astetta. Pohjan sivun pituus oli 220m ja korkeus 105m. Ajoitus noin 2580 eaa.

Pyramidin ympäriltä on löydetty satoja paloja alkuperäisestä kalkkikivipäällysteestä. Osassa niistä on kirjoituksia (kivien takaosissa), joista on saatu tietoa siitä miten pitkään pyramidin rakentaminen suunnilleen kesti. Meidumin ja Dashurin suurten pyramidien vierellä sijainneet kuolintempplit olivat pienikokoisia rakennelmia.

Kuva: https://www.youtube.com/watch?v=-RPwY0yfxHc
Red chamber

 

Pyramidin sisällä on kolme kammiota, joista yksi sijaitsee muita korkeammalla.
Meidumissa sijaitsevasta pyramidista alkanut kammioiden ylöspäin kapeneva kattorakenne on punaisessa pyramidissa edistyneemmin rakennettu.

 

 

 

Sneferun poika Khufu rakennutti Egyptin suurimman pyramidin Gizaan. Khufun seuraaja Djedefra rakensi oman pyramidinsa Abu Roashiin. Seuraavat 2 kuningasta Mykerinos ja Menkaure palasivat Gizaan.

Pyramid of Cheops

Yleinen arvio on, että Khufun suuressa pyramidissa on noin 2,3 miljoonaa kiveä, joiden paino on keskimäärin 2,5 tonnia. Sitä ei tiedetä onko pyramidin sisin rakennettu yhtä suurista ja tarkkaan työstetyistä kivistä kuin mitä pyramidin ulkopinta. Kivien koko pienenee, kun mennään huippua kohti. Osa alkuperäisistä päällyskivistä on saattanut painaa noin 15 tonnia (pyramidin alaosassa). Kuninkaan kammion kattopalkkien arvioidaan painavan 50-80 tonnia.

Valmista pyramidia ympäröi alunperin noin 8 metriä korkea kivimuuri. Pyramidin ja kivimuurin väliin jäi noin 10 metriä leveä piha-alue. Pyramidiin kuljettiin käytävää pitkin. Kulkukäytävä alkoi laaksotemppeliltä ja päättyi kuolintemppeliin. Vuonna 1952 löydettiin Khufun hautalaiva, joka on maailman vanhin säilynyt puulaiva.

Kuva: http://www.crystalinks.com/djedefre.html
DjedefreAbu Roashissa (8 km Gizasta pohjoiseen) sijaitsee Kheopsin pojan Djedefren pyramidi. Sitä ei tiedetä miten pitkälle valmiiksi pyramidi tehtiin. Siitä on jäljellä vain alaosa. Sivun pituus oli 106 metriä ja korkeus mahdollisesti 57 ja 67 metrin välillä. Pyramidi rakennettiin kummun päälle (20 metriä korkeammalla kuin Gizan pyramidit) ja kivien kuljettaminen oli siksi työläämpää. Pyramidiin johtava kulkukäytävä saattoi olla jopa 1,7 km pitkä.

 

Toinen arvoituksellinen 4. dynastiaan liitetty ja keskeneräiseksi jäänyt pyramidi sijaitsee Zawiyet el-Aryan:issa. Kenelle se kuului – sitä ei tiedetä. Pyramidi olisi ollut valmiina lähes Khefrenin pyramidin kokoinen.

Khefrenin (Kheopsin poika) pyramidi on 5. jättikokoinen pyramidi. Sen huippu yltää samaan korkeuteen Kheopsin pyramidin kanssa, mutta pyramidi on rakennettu 10 metriä korkeammalle peruskalliolle. Sileäpintaisen päällyskivetyksen alin kerros oli graniittia ja loput kalkkikiveä. Neljäsosa päällyskivistä on säilynyt (pyramidin huipulla). Pyramidiin johtaa 2 erillistä sisääntulokäytävää. Egyptologit selittävät asian sillä etteivät rakentajat oikein tienneet mitä he olivat tekemässä. Pyramidissa on 2 kammiota, joista toisen tarkoitus on arvoitus. Pyramidin vierellä sijaitsevassa Khefrenin kuolintemppelissä on osin samankaltaisia piirteitä kuin Khefrenin laaksotemppelissä, joka on rakennettu samoihin aikoihin sfinksin kanssa (ja on näin tuhansia vuosia nykykäsitystä vanhempi).

Mykerinoksen (Khefrenin poika) pyramidin pohjan pinta-ala on alle neljänneksen siitä mitä Kheopsin ja Khefrenin pyramideissa ja sen massa on noin kymmenesosa Kheopsin pyramidin massasta. Sivujen pituus on 102m * 104m ja korkeus 65m. Mykerinoksen kuolintemppelistä löytyy suurimmat kivet, joita Gizan alueella on käytetty. Ne painavat yli 200 tonnia. Pyramidiin johtaa 2 sisäänmenokäytävää, joista ylempi päättyy yläosastaan kesken (ei yllä ulkoseinälle asti). Pyramidissa on useita kammioita. Mykerinoksen sarkofagia British Museumiin kuljettanut laiva hävisi merellä v. 1838.

4. dynastian viimeinen kuningas Shepseskaf rakennutti valtavan mastaba-haudan Saqqaraan ja 5. dynastian ensimmäisen kuninkaan Userkaf:in pyramidi kasattiin jo paljon pienemmistä kivistä. Suurten pyramidien aika oli päättynyt.

 

Pyramidi hautapaikkana?

Suurimmista pyramideista ei ole koskaan löydetty hauta-aarteita tai edes yhtään pyramidin rakennuttaneen faaraon muumiota. Mykerinoksen pyramidista on löydetty ihmisen luita, jotka on ajoitettu kristuksen syntymän jälkeisille vuosisadoille. Djoserin porraspyramidin (1. pyramidi) hautaholvista löydetyn muumion ajoitus on myöhäisempi kuin 3. dynastian aika, jolloin Djoser rakennutti pyramidinsa. Lisäksi Djoserin pyramidin alta on löydetty naiselle kuuluvia luita, jotka on ajoitettu satoja vuosia faarao Djoserin aikaa vanhemmiksi. Sneferun punaisen pyramidin ylimmän kammion lattiakivien eroosio viittaa siihen, että pyramidi on rakennettu kahdessa eri vaiheessa.

Teoria, jonka mukaan pyramidien alkuperäinen tai pääasiallinen tarkoitus oli hautapaikka on monista syistä johtuen epätodennäköinen.

 

Egyptologien teoria pyramideista herättää monia kysymyksiä

Egyptissä on siis kymmenittäin pyramideja, mutta vanhimpia jättikokoisia pyramideja, joissa on yläosa jäljellä on vain 7: Kheopsin, Khefrenin, Mykerinoksen pyramidit Gizassa, Kheopsin isän Sneferun kolme pyramidia Dashurissa ja Meidumissa sekä Zoserin porraspyramidi Saqqarassa.

Egyptologit kertovat, että 4. dynastian aikana louhittiin ja siirrettiin yli 25 miljoonaa tonnia kiveä noin 110 vuodessa.

Kaikki pyramidit ovat keskenään erilaisia ja niillä on saattanut olla eri tarkoitus. Egyptin vanhimmista pyramideista ei tiedetä juuri mitään. Niissä ei ole lainkaan kirjoituksia tai koristeluja. Se kuitenkin tiedetään, että hautoja koristeltiin jo 1. dynastiasta lähtien, joten miksi näitä ”hautapaikkoja” ei olisi koristeltu?

Pyramideista löytyneistä arkuista voidaan helposti tehdä se johtopäätös, että pyramidit olivat faaraoiden hautoja. Valtavilla kiviarkuilla on kuitenkin voinut olla kokonaan toinen tarkoitus. Ne ovat saattaneet liittyä korkean teknologian käyttöön tai henkisiin vihkimyksiin.

Pienistä kivistä rakennettu Saqqaran porraspyramidi oli kuitenkin hauta. Isoista kivistä rakennettujen suurten pyramidien tarkoitus näyttää liittyvän toiminnallisuuteen. Tämä selittäisi sen, miksi niin suuria rakennuksia oli järkevä toteuttaa.