Sfinksi on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista patsaista. Se on veistetty suoraan peruskallioon. Sfinksi sijoittuu muinaisen Egyptin korkeakulttuurin varhaisimpaan aikakauteen ja se on Egyptin (mysteerien) symboli. Sfinksi säilyi yleisesti käytettynä symbolina Egyptissä ainakin 2500 vuotta.
On mielenkiintoista, että sfinksin jälkeen seuraavan kerran muinaiset egyptiläiset (virallisen tiedon mukaan) veistivät valtavia patsaita vasta uuden valtakunnan aikana (esim. Ramses II, Amenhotep III).
Sfinksin rakennuttaja
Sfinksin rakennuttajana pidetään faarao Khefreniä (noin 2500eaa), mutta varmoja todisteita asiasta ei ole. Vanhan valtakunnan ajalta ei ole löydetty tekstejä, jotka viittaisivat sfinksin olemassaoloon.
Uuden valtakunnan aikana Tuthmosis IV rakennutti sfinksin eteen ulkoilmakappelin, jossa sijaitsee tunnettu steela (”Dream stela”, vuodelta 1401eaa). 15 tonnia painavassa graniittilaatassa on ehkä mainittu faarao Khefrenin (Khafre) nimi. Siitä löytyi kirjaimet ”Khaf”. Steelan tekstissä ei kuitenkaan kerrota, että Khefren olisi rakennuttanut sfinksin. Khefren liitetään sfinksiin myös siitä syystä, että Khefrenin laaksotemppeli sijaitsee hyvin lähellä sfinksiä.
On olemassa myös toinen mielenkiintoinen kivilaatta myöhemmältä ajalta (26. dynastia), jota kutsutaan nimellä ”Inventory steela”. 1800-luvun puolivälissä löydetyssä kivilaatassa kerrotaan miten Kheops – Khefrenin edeltäjä ja isä restauroi sfinksin. Tämä viittaa siihen, että sfinksi oli ollut olemassa jo kauan ennen Khefrenin aikaa. Egyptologit eivät pidä steelan sisältämää tietoa luotettavana mm. sen vuoksi, että steela on tehty lähes 2000 vuotta sfinksin rakentamisen jälkeen. Mutta on mahdollista, että steelan sisältämä kirjoitus on kopio vanhemmasta tekstistä.
Sfinksin kunnostustyöt
Sfinksiä on kunnostettu moneen kertaan sen pitkän historian aikana. Eri korjausvaiheilla on oma tunnistettava tyylinsä.
Kahdella tunnetulla egyptologilla on erilainen näkemys siitä milloin ensimmäiset korjaustyöt tehtiin.
On erikoista, että tunnetun egyptologin Zahi Hawassin mukaan sfinksiä todella restauroitiin jo vanhan valtakunnan aikana. Kiven olisi nimittäin silloin pitänyt kulua yli puolen metrin paksuudelta vain 300 vuodessa. Koska tämä on mahdotonta, niin Hawass teorioi, että sfinksiä ”paikattiin” jo sen tekovaiheessa heikon kivilaadun vuoksi (ei kovin uskottava teoria).
Mark Lehnerin käsitys on, että vasta Tuthmosis IV suoritti ensimmäiset korjaustyöt (noin 1100 vuotta sfinksin rakennuttamisen jälkeen). Hän perustaa teoriansa siihen, että Tuthmosiksen unisteelaa ympäröivät kalkkikivet ja sfinksin tassujen sekä rinnan restaurointi muistuttavat tyylillisesti toisiaan.
On mahdollista, että sfinksi on vanhempi kuin koko faaraoiden ajan Egypti. Kheops tai Khefren mahdollisesti restauroi sfinksin.
kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Sphinx
Sfinksin eroosioon perustuva ajoitus
Schwaller de Lubicz oli tiettävästi ensimmäinen henkilö, joka päätteli sfinksin eroosion olevan veden aiheuttamaa. De Lubicz oli ranskalainen matemaatikko ja mystikko, Hän kävi ensimmäisen kerran Egyptissä 1930 -luvulla. John Anthony West (vaihtoehtoinen egyptologi) perehtyi De Lubiczin kirjoituksiin ja kutsui geologi Robert Schochin tutkimaan sfinksiä 1990-luvun alussa. Heidän yhteistyön seurauksena syntyi Emmy -palkinnon voittanut ”The Mystery of the Sphinx” -dokumenttielokuva.
Amerikkalainen geologi Robert Schoch on tutkinut sfinksiä jo yli 20 vuoden ajan. Hän on varma, että sfinksi veistettiin tuhansia vuosia ennen faaraoita ja dynastista Egyptiä. Todisteet ovat näkyvissä sfinksin eroosiossa. Sfinksin ruumiin eroosio on pyöreänmuotoista ja siinä on pystysuuntaisia uomia. Tämä liittyy selvästi sadeveden virtaamisen aiheuttamaan kulumiseen kiven heikoimmissa kohdissa. Hiekan ja tuulen aiheuttama eroosio on horisontaalista ja karkeamman näköistä.
kuva: http://www.robertschoch.com
Asia on egyptologeille ongelmallinen, koska Egyptissä ei ole satanut kunnolla viimeiseen 5000 vuoteen. Sfinksi sijaitsee Saharan aavikon laidalla. Schoch:in konservatiivisen arvion mukaan sfinksi on 7000-11 000 vuotta vanha. Hän pitää mahdollisena, että sfinksi on vielä tätäkin vanhempi. Suuret luonnonmullistukset viimeisen jääkauden päättyessä 12 000 vuotta sitten olisivat saaneet aikaan riittävät sateet. Laaja geologien yhteisö tukee Schochin näkemyksiä.
Schochin teoria ottaa huomioon niin niilin tulvavedet (patsaan kovempaa kiveä oleva yläosa on kulunut enemmän kuin pehmeämpi alaosa) kuin nykyajan saasteet ja sama eroosio löytyy myös muinaisten korjaustöiden alta. Sfinksi on kaiverrettu osittain maanpinnan alapuolelle ja sitä ympäröi piha-alue, jonka maan pinta on tasoitettu. Schoch kertoo, että sfinksiä ympäröivän pihan seinämien eroosio on kuin ”klassinen oppikirja -esimerkki” siitä mitä kalkkikiviseinälle tapahtuu, kun sadevesi virtaa sitä pitkin tuhansien vuosien ajan.
Jos verrataan sfinksin eroosiota noin 500 vuotta aikaisemmin rakennettujen 1. ja 2. dynastian savitiilihautojen päällyskivien eroosioon, niin hautojen pehmeämmät päällyskivet ovat kuluneet vähemmän.
Sfinksissä on mahdollisesti 2 eri työvaihetta
Schoch:in mukaan sfinksiä ympäröivän maanpinnan (peruskallion) eroosiosta voidaan päätellä, että patsas on veistetty kahdessa eri vaiheessa. Kun sfinksiä kaiverrettiin, sen ympäriltä poistettiin suuret määrät kiveä (näitä valtavia kivilohkareita käytettiin sfinksi- ja laaksotemppelien rakentamiseen). Lopuksi maanpinta tasoitettiin.
Myös tämä sfinksiä ympäröivä maanpinta eli kalkkikivi on kulunut ja pehmentynyt eroosion johdosta. Siitä miten syvälle maanpinnan alapuolella oleva pehmentynyt kivikerros yltää, voidaan päätellä päätellä miten pitkään eroosio on vaikuttanut kiveen (myös kiven kovuus vaikuttaa). Sfinksin etuosan kohdalla ja leijonan ruumiin vierellä kivi on pehmentynyt noin 2-2,5 metrin syvyyteen asti ja sfinksin takaosan kohdalla pehmeämpi maakerros yltää noin 1,2-1,5 metrin syvyyteen. Tämä kertoo siitä, että sfinksin etuosa (etutassuista ruumiin keskiosaan asti) on melkein kaksi kertaa (50-100%) niin vanha kuin takaosa.
Näyttää siltä, että nykyisen kaltaista sfinksiä ei tehty yhdessä vaiheessa, vaan kahden eri työvaiheen välillä on kulunut paljon aikaa.
Sfinksin pään koko ja eroosio
Sfinksin pää näyttää aika pieneltä suhteessa suureen leijonan ruumiiseen, jonka mittasuhteet ovat oikeat ja samat kuin sfinksipatsaissa yleensä. Egyptologi Mark Lehner arvelee, että ruumista on jouduttu pidentämään paikan geologiasta johtuen. Kivessä on saattanut olla halkeamia siinä kohtaa mihin takaosan piti tulla, joten sfinksin ruumista ”venytettiin”.
Ruumis on kaiverrettu suhdeluvulla 22:1 ja pää 30:1 (Lehner).
On outoa, että pää on paremmin säilynyt kuin ruumis. Tiedetään, että sfinksin ruumis on ollut noin puolet ajastaan haudattuna hiekkaan (koska se on osittain maan pinnan alapuolella) ja samalla pää on ollut näkyvissä. Pään olisi siis pitänyt kulua enemmän.
Vaikka pää on kovempaa kalkkikiveä kuin ruumis, se ei silti riitä selittämään huomattavan suurta eroa ruumiin ja pään kulumisessa.
Robert Schoch ja John West ovat teorioineet, että sfinksin pää on ollut alun alkaen toisenlainen ja se on myöhemmin kaiverrettu uudelleen. Gizan alue alkoi muuttua hedelmällisestä savannista aavikoksi jääkauden päättymisen jälkeen noin 12 000 vuotta sitten. Ruumis on luultavasti ollut tuhansia vuosia suojassa hiekan alla, joten veden eroosion aiheuttamat muodot ovat säilyneet siinä hyvin. Pää on ollut näkyvillä, jolloin se on kulunut enemmän ja pienentynyt. Ehkä tämä on yksi syy miksi pää on veistettiin myöhemmin uudelleen.
Kenelle sfinksin kasvot kuuluvat?
Voidaan kysyä muistuttavatko sfinksin kasvonpiirteet faarao Khefreniä. Kun ”The mystery of the sphinx” -dokumenttielokuvaa tehtiin, mukaan kutsuttiin New Yorkin poliisilaitokselta etsivä Frank Domingo. Hän kouluttaa poliiseja kasvojentunnistuksessa. Domingo kuvasi ja mittasi Kairon museossa olevan Khefrenin patsaan sekä sfinksin kasvot. Vaikka sfinksin kasvot ovat säilyneet vain osittain, pystyi Domingo useiden tarkistuspisteiden avulla luonnostelemaan yksityiskohtaiset kasvojen piirteet.
Kuvat dokumenttielokuvasta ”Mystery of the Sphinx”
Sfinksin kasvot ovat enemmän suorakulmaisen muotoiset ja Khefrenin patsaan kasvot ovat ovaalin muotoiset. Sfinksin silmät ja suu ovat suuremmat kuin Khefrenin patsaassa:
Kasvoja sivulta päin tutkittaessa löytyy ratkaiseva ero. Sfinksin kasvoissa leuka tulee huomattavasti enemmän eteenpäin kuin Khefrenillä. Sfinksin silmät ovat leuan kärjestä mitattuna kaksi kertaa taaempana kuin Khefrenillä. Kaikki eroavaisuudet ovat niin selviä, että maallikonkin on ne helppo havaita:
Frank Domingo päätteli, että Sfinksi ja Khefren eivät edusta samaa henkilöä tai edes samaa rotua. Hän kertoi, että sfinksin kasvot näyttävät tyypillisiltä tummaihoisen afrikkalaisen ihmisen kasvoilta. Aika yleisesti ajatellaan, että kyseessä on naisen kasvot. Afrikkalaiset asuttivat aluetta ennen faaraoiden aikaa. Ehkä he veistivät sfinksin kasvot esittämään omaa kuningatartaan? Kenties sfinksi on veistetty faaraon äidin mukaan?
Eräät tutkijat epäilevät, että asiaan liittyvä patsas ei esitä faarao Khefreniä. Patsas saattaa olla valmistettu ennen faaraoiden aikaa. Khefrenin kartussi näyttää huonosti tehdyltä eikä se vastaa samaa teknologista tasoa, jolla patsas on valmistettu. Kartussi on tehty pehmeällä työkalulla. Ylipäätään kovaa dioriittia ei ole mahdollista työstää egyptologien ehdottamalla kuparitaltalla.
Tuthmosis IV:n unisteela – jalusta vai maanalaisia kammioita?
Tuthmosis IV:n steelassa sfinksi on asetettu jalustan päälle. Egyptologit kertovat, että kyseessä on artistinen näkemys, jolla sfinksi saatiin samaan korkeuteen kuninkaan hartioiden ja pään kanssa. Vaihtoehtoisen teorian mukaan sfinksin ”jalusta” kuvaa maan alla sijaitsevia käytäviä ja kammioita, joita on myös löytynyt.
1990-luvulla seismografilla paljastui sfinksin vasemman etutassun tassun alta 5 metriä maan alla sijaitseva suorakaiteen muotoinen kammio, joka on kooltaan noin 12 * 9 metriä. Kammion säännönmukainen muoto viittaa siihen, että se on ihmisen tekemä.
Legendan mukaan sfinksin tassujen alla sijaitsee kammio, josta löytyy tietoja muinaista Egyptiä edeltäneestä varhaisemmasta korkeakulttuurista.
Onko sfinksi faaraoiden Egyptiä edeltäneen korkeakulttuurin muistomerkki? Monet todisteet viittaavat ikivanhaan edistyneeseen sivilisaatioon.
Sfinksin symboliikka
Egyptologien mukaan leijonan ruumis heijastaa faaraon voimaa ja mahtia.
Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että sfinksi on korkeamman tiedon ja viisauden symboli. Onko patsas tämän lisäksi tiedon vartija?
Ihmisen on mahdollista saavuttaa korkeampia tietoisuuden tiloja. Kenties sfinksi kuvaa korkean tietoisuuden yhdistymistä luonnonvoimiin, jota leijonan ruumis symboloi. Sfinksissä ihminen hallitsee sekä sisäisen luontonsa että ulkoiset luonnonvoimat ja saa vaikuttavat voimat harmoniaan.
Egyptin vanhimmat temppelit (sekä Amenhotep II:sen temppeli)
Sfinksin edessä sijaitsee 3 mielenkiintoista temppeliä.
kuva: http://www.aeraweb.org/sphinx-project
Sfinksistä päin katsottuna etuvasemmalla on uuden valtakunnan ajan temppeli, jonka on rakennuttanut Amenhotep II (18. dynastia). Temppeli on erittäin kaunis ja sitä katsellessa syntyy harmoninen vaikutelma. Temppeli ei valitettavasti ole avoinna yleisölle, mutta sitä pääsee katselemaan hyvin läheltä.
kuvassa Amenhotep II:sen temppeli (Aitokari)
Suoraan sfinksin edessä sijaitsee kaksi temppeliä, joista ei tiedetä paljoakaan. Ne ovat sfinksitemppeli ja Khefrenin laaksotemppeli (sfinksitemppelin vierellä). Näiden temppelien seinissä ei ole kirjoituksia ja ne on rakennettu todella suurista kivistä. Kyseiset seikat viittaavat siihen, että temppelit ovat todella vanhoja. Se tiedetään, että ne rakennettiin samoihin aikoihin sfinksin kanssa, sillä temppelien kivet syntyivät sfinksiä louhittaessa (tämä asia on myös egyptologien tiedossa). Suurimmat kivet painavat noin 100 tonnia. Missään muissa Egyptin temppeleissä ei olla käytetty yhtä suuria kivä kuin Gizan temppeleissä (paitsi Osirion Abydoksessa).
Khefrenin laaksotemppeliin pääsee myös sisään ja se on yksi Egyptin merkillisimmistä paikoista. Temppelin sisäpihalla on valtavat, hyvin säilyneet graniittipilarit. Temppeliä ympäröi kalkkikiviseinusta, joka on eroosion johdosta voimakkaasti kulunut.
kuvassa Khefrenin laaksotemppeli: http://brianholihan.com/ancient-egypt
Robert Schoch huomasi, että sisemmät graniittipalkit on rakennusvaiheessa sovitettu jo kuluneeseen kalkkikiviseinustaan. Tästä hän päätteli, että temppeli on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Rakennusvaiheiden välillä on saattanut kulua aikaa jopa tuhansia vuosia. Graniittipalkit on saatettu rakentaa faarao Khefrenin aikana (tai paljon aikaisemmin) ja temppelin kalkkikiviseinät ovat ikivanhoja – kuten sfinksi.
Khefrenin laaksotemppelin seinien valtavien kivilohkareiden saumakohdat ovat lähes huomaamattomia. Toisaalta on kivien ”venyneitä” liitoskohtia, jotka viittaavat siihen, että valtavat voimat olisivat vetäneet kivilohkareita toisistaan erilleen. Seinissä on myös kohtia, joissa kiven ”eroosio” ei ole kulunut sisäänpäin, vaan kivi on jostain syystä ponnahtanut seinästä ulospäin (vain energia, esim. mikroaallot pääsevät kiven sisään). Kenties temppeli on ollut yhteydessä pyramidin toimintaan ja valtavat voimat ovat ravisuttaneet sitä. Temppelissä on lukittuja ovia, joiden taakse ei kukaan ei pääse kurkistamaan…
kuva: Aitokari
Egyptissä on eräs toinen temppeli, joka muistuttaa tyyliltään Khefrenin laaksotemppeliä…
Abydoksen mystinen temppeli – Osirion
Osirion sijaitsee Abydoksessa, joka on yksi muinaisen Egyptin vanhimpia kaupunkeja. Abydos toimi pääkaupunkina uuden valtakunnan ajalla ja siellä sijaitsee Seti I:n temppeli (19. dynastia).
kuvassa Seti I:n temppeli: https://en.wikipedia.org/wiki
Osirion sijaitsee Seti I:n temppelin takana. Osirion on rakennettu noin 10 metrin syvyyteen maanpinnan alapuolelle (ainoa maan alle rakennettu temppeli Egyptissä). Se yhdistetään Seti I:een, koska temppeleitä yhdistää kulkureitti ja Osirionista löytyy Seti I:n pojanpojan Merenptah:in kartusseja.
kuvassa Osirion: http://www.houseoflifeabydos.com
Osirion eroaa tyyliltään kaikista muista Egyptin temppeleistä (paitsi Khefrenin laaksotemppeli).
Osirionissa on käytetty valtavankokoisia samanmuotoisia kivilohkareita kuin Khefrenin laaksotemppelissä. Osirionissa ei alun alkaen luultavasti ollut seinäkirjoituksia, ne on saatettu lisätä myöhemmin.
Sfinksin ajoituksesta ja Khefrenin laaksotemppelin tyylin yhdenmukaisuudesta Osirionin kanssa voidaan päätellä, että Osirion on uskomattoman vanha (yhtä vanha kuin sfinksi). Jotkut arvelevat, että Osirion voi olla jopa 30 000 vuotta vanha. Temppeli rakennettiin alun alkaen maan tasolle. Osirioniin tuhansia vuosia kulkeutunut niilin liete ja hiekka ovat nostaneet maan pintaa ja jättäneet temppelin syvälle maan alle. On selvää, että Osirion ja Seti I:n temppeli ovat eri aikakaudelta. Emme tiedä ketkä ovat rakentaneet Osirionin temppelin ja mikä sen alkuperäinen tarkoitus on ollut…
Vanha valokuva osoittaa, että Osirionin temppelistä lähtee portaat vielä syvemmälle maan alle. Pääsyä portaikkoon ei ole, koska se on veden peitossa (Assuanin padon johdosta).
Johtopäätöksiä – Vanhempi kadonnut sivilisaatio?
Egyptologit eivät tue geologien määrittämää ajoitusta sfinksille. He väittävät ettei mitään niin vanhaa ja kehittynyttä sivilisaatiota voinut olla olemassa, joka olisi pystynyt luomaan sfinksin. Ja miten silloin voitaisiin selittää sfinksin muinaisen Egyptin kulttuurille tunnusomaiset piirteet?
Muinaisen egyptin piirteet sfinksissä selittyvät, jos egyptiläiset perivät tieteensä ja taiteensa vielä vanhemmalta kulttuurilta (itseltään). Tämä muinainen sivilisaatio oli ollut olemassa ennen maailmanlaajuista luonnonkatastrofia – mikä saattoi johtaa jääkauden päättymiseen (Egyptissä noin 9700 eaa). Sfinksin pää on luultavasti kaiverrettu tämän jälkeen uudelleen.
Onko missään muualla maailmassa olemassa todisteita ikivanhasta, pitkälle kehittyneestä ja laajalle levinneestä sivilisaatiosta? Niitä on paljonkin. Yksi tärkeimmistä todisteista on virallisesti hyväksytty.
Göbekli Tepe
Turkissa sijaitsee maailman vanhin löydetty megaliittitemppeli Göbekli Tepe. Se rakennettiin noin 11 000 vuotta sitten (radiohiiliajoitus). Valtavan kokoisella alueella on noin 20 kivikehää, joissa on yhteensä yli 200 ”T” -kirjaimen muotoista pilaria. Palkit ovat siis samanmuotoisia kuin Khefrenin laaksotemppelissä ja Osirionissa. Göbekli Tepessä suurimmat kivet ovat 6 metrin korkuisia ja painavat jopa 20 tonnia. Osa pilareista on koristeltu mystisillä eläinten kuvilla. Paikka on säilynyt harvinaisen hyvin, koska se haudattiin ilmeisesti tarkoituksella maan alle.
kuva: http://www.bibliotecapleyades.net
Tiedetään, että Egyptin vanhimmat temppelit on rakennettu kaikkein suurimmista kivilohkareista. Näiden temppelien seinissä ei alun alkaen ilmeisesti ollut lainkaan kirjoituksia. Osirionin temppeli osoittaa myös, että kaikkein vanhimmat temppelit ovat syvemmällä maan alla. Yhtään varmaa todistetta ei ole, että faarao Khefren olisi rakennuttanut sfinksin. Sen sijaan mm. sfinksin eroosiosta ja sen ikivanhoista korjaustöistä voidaan päätellä, että patsas on vähintäänkin tuhansia vuosia nykykäsitystä vanhempi.
Monet todisteet viittaavat siihen, että dynastista Egyptiä on edeltänyt pitkälle kehittynyt sivilisaatio, josta ei ole jäänyt jäljelle kirjoituksia tai koneita, joilla kiveä työstettiin. Temppelit ja patsaat kuitenkin hämmästyttävät koollaan ja kauneudellaan vielä nykyäänkin.
On vaikea sanoa oliko faaraoiden Egyptissä vielä samankaltaista korkeaa korkeaa teknologiaa käytössä kuin sitä edeltäneellä korkeakulttuurilla. Joka tapauksessa myös dynastisen Egyptin tekniikat kehittyivät ja monissa tapauksissa tarvitaankin osaavan insinöörin silmää, että voidaan päätellä millä tavalla jokin esine on valmistettu.
Kulkureittejä maanalaisiin käytäviin vai aarteenetsijöiden kaivamia tunneleita?
Noin 200 vuotta vanhassa piirroksessa sfinksistä Vivant Denon kuvaa henkilöä nousemassa sfinksin pään sisältä.
Valokuvassa sfinksin päälaella näkyy aukko.
kuvat: http://www.stijnvandenhoven.com/ancient-civilizations/chambers-and-holes-in-the-sphinx/
Aukko sfinksin takana.
Sfinksin etupuolella unisteelan takana.
Aukko sfinksin selässä.
Kivilohkareet sfinksin tassujen välissä viittaavat maanalaiseen kammioon
Maaperä sfinksin ympärillä on peruskalliota. On mielenkiintoista miksi sfinksin tassujen välissä peruskallion sijaan paikalle on asetettu suuria kivilohkareita. Tämä viittaisi maanalaiseen kammioon sfinksin tassujen välissä. Alla olevalla videolla Brien Foerster epäilee myös, että puinen kävelyreitti on rakennettu peittämään sisäänkäynti kammioon/mahdolliset lisähavainnot.
Brien Foerster: Great Sphinx Of Egypt: It’s True Age Revealed And Tunnels Below